Why you mustn’t settle on close enough numbers 

Sometimes I encounter attitudes such as ”this KPI is in the ballpark” or ”not matching exactly but in tolerance”. Would that suffice if the question was about the balance of your bank account, salary payment, or tax bill?

Oh but your inventory level or exact billing rate isn’t just that critical?

Well, if there’s a small recognizable error, how can you trust other numbers or maybe that same KPI but on different sub-selection?

Why “close enough” numbers are a problem

Remember that the law of big numbers conceals errors! Big aggregates converge to about right. That works in insurance pricing but not in discovering who’s working more productively than others or when evaluating quality of a product batch.

Perhaps the most important, jeopardized thing is trust in reports. As with trust in general, it’s easy to lose and next to impossible to regain. Do you really want to start your reporting renovation with just-almost-reliable numbers? Unfortunately, many do. Good luck leading change in your organization if the reports meant to support it have already given people reason not to trust them.

Way trickier situation is when wrong numbers are not recognized for being wrong. It’s not uncommon at all to discover later on that some calculation logic is not robust, and thus the business has been using wrong numbers for quite some time. It’s always a delicate issue to critically evaluate someone’s doings and faults, but it is something that has to be done, nevertheless. I bet many errors are ignored simply because of conformism and avoiding inconvenience.

This is not about predictions or otherwise inherently uncertain numbers but about numbers that can and should be logically and undisputably derivable. This is about erroneous logic, bad data, or both.

You can’t fix everything within a reasonable time frame and costs, but digging your head into the sand is a terrible choice.

Especially with ERP, CRM or otherwise human input data, there’s an endless stream of typing errors, missing data etc., but that is not actually bad data (even though I just used that phrase) but an important piece of reality.

Hand-in-hand with your KPI analytics endeavor, you should be getting tons of information about your data-generating processes. That is, about the ways Pekka and Tanja are filling values into those systems. Same but different goes for your IoT devices of course.

There are no shortcuts to data quality

I don’t have any magic bullets left in my clip, but I do have a few ordinary ones:

  • Verify results in reports vs. database vs. source systems 
  • You should practically always have row-level data as the basis in your Power BI data model so that you can verify numbers and utilize all the richness of data. If the volume is hundreds of millions of rows, there are ways for optimization, e.g. conditional aggregation. 
  • Don’t hide outliers, ”duplicates” etc. lazily. Inspect their true origin and correct them at the source if possible. Document and set monitors for what you can’t fix completely. 
  • There’s no shortcut to quality and deep systemic understanding. I’m a humble student of Ferrari and Russo and their book ”The Definitive Guide to DAX”. Ten years of solving problems with wits, YouTube and GPT doesn’t necessarily teach you about the whole system, or more importantly, what you don’t know. Think it this way: is it better to learn physics on your own or according to a high school curriculum? Very few of us are so passionately curious about this kind of subject that the first is a better option. The rest of us should learn the big picture from a curated comprehensive source. 

If you need analytics that are accurate, traceable and built to be trusted – rather than a collection of isolated solutions – let’s have a chat!

– Lauri Nuotio, Senior Analytics Engineer

Paljon dataa. Liian vähän hyötyä?

Dataa kertyy yrityksissä enemmän kuin koskaan. Myynti, asiakkuudet, verkkosivut, markkinointi, tuotanto, talous ja erilaiset järjestelmät tuottavat jatkuvasti uutta tietoa. Raportteja rakennetaan, mittareita seurataan ja dashboardeja avataan palavereissa.

Silti monessa organisaatiossa törmätään samaan kysymykseen: mitä hyötyä tästä kaikesta datasta oikeastaan on?

Ongelma ei yleensä ole datan puute. Sitä on usein enemmän kuin ehditään käsitellä. Haaste on siinä, miten datasta päästään tiedon kautta toimintaan.

Dashboard ei vielä tee päätöksiä

On helppo ajatella, että kun luvut on saatu näkyviin, ollaan jo pitkällä. Todellisuudessa raportti on vasta alku.

Jos myynti laski viime kuussa kahdeksan prosenttia, tieto on toki tärkeä. Päätöksenteon kannalta kiinnostavammat kysymykset tulevat kuitenkin vasta sen jälkeen: Miksi myynti laski? Missä asiakasryhmässä muutos tapahtui? Onko kyse yksittäisestä poikkeamasta vai pidemmästä kehityksestä? Ja ennen kaikkea, mitä meidän pitäisi tehdä seuraavaksi?

Juuri tässä kulkee raja datan seuraamisen ja datan hyödyntämisen välillä.

Hyvä analytiikka ei ainoastaan kerro, mitä tapahtui. Se auttaa ymmärtämään, miksi jotain tapahtui ja mitä siitä kannattaa päätellä.

Kaikkea ei tarvitse mitata

Kun dataa on paljon, syntyy helposti houkutus mitata kaikkea mahdollista. Lopputuloksena voi olla kymmeniä mittareita, joiden joukosta tärkeät asiat eivät enää erotu.

Enemmän ei tässä tapauksessa välttämättä tarkoita parempaa.

Hyvä lähtökohta on kääntää ajattelu toisinpäin. Sen sijaan, että kysytään mitä dataa meillä on, kannattaa kysyä:

Mitä meidän pitäisi tietää, jotta voisimme tehdä parempia päätöksiä?

Kun liiketoiminnan kysymys on selkeä, myös oikean datan löytäminen helpottuu. Samalla huomio siirtyy raporttien määrästä niiden merkitykseen.

Aloita kysymyksestä, älä datasta

Mitä haluat ymmärtää paremmin? Mikä päätös pitäisi tehdä? Mihin ongelmaan etsit vastausta?

Jos esimerkiksi tavoitteena on kasvattaa asiakkuuksien arvoa, pelkkä kokonaismyynnin seuraaminen ei välttämättä riitä. Tarvitaan tietoa siitä, ketkä ostavat, mitä he ostavat, kuinka usein he palaavat ja missä vaiheessa asiakkaita menetetään.

Arvokkain tieto ei myöskään aina löydy yhdestä järjestelmästä. Myyntidata kertoo yhden osan tarinasta, asiakasdata toisen ja markkinoinnin data kolmannen. Kun niitä tarkastellaan yhdessä, voidaan nähdä asioita, jotka jäisivät muuten piiloon.

Lopulta analyysin pitää johtaa johonkin. Jokaisen keskeisen mittarin kohdalla kannattaa kysyä:

Jos tämä luku muuttuu, mitä teemme?

Jos vastaus on ”emme oikeastaan mitään”, mittarin tarpeellisuutta voi olla syytä pohtia.

Data tarvitsee kontekstin

Numero itsessään ei vielä kerro, onko tulos hyvä vai huono.

Kymmenen prosentin kasvu voi olla erinomainen tulos, tai pettymys, jos tavoitteena oli 30 prosenttia. Asiakasmäärän kasvu voi näyttää hyvältä, mutta kuva muuttuu, jos samalla asiakkaiden keskimääräinen arvo laskee voimakkaasti.

Siksi data tarvitsee rinnalleen vertailua, tavoitteita ja liiketoiminnan ymmärrystä.

Myös ihmisillä on edelleen tärkeä rooli. Paraskaan analytiikka ei tunne kaikkia markkinan muutoksia, asiakaskeskusteluja tai organisaation arjessa tapahtuvia asioita. Data kertoo, mitä numeroissa näkyy. Ihminen auttaa ymmärtämään, miksi.

Tekoäly muuttaa datan hyödyntämistä

Tekoäly tuo datan hyödyntämiseen uusia mahdollisuuksia. Suuristakin aineistoista voidaan tunnistaa poikkeamia, löytää yhteyksiä ja nostaa esiin kiinnostavia havaintoja aiempaa nopeammin.

Myös analytiikan käyttötapa voi muuttua. Sen sijaan, että käyttäjä etsii vastausta useasta raportista, hän voi kysyä esimerkiksi: Miksi tämän tuoteryhmän myynti heikkeni viime kuussa? Mitkä asiakkaat ovat suurimmassa poistumariskissä? Missä näyttäisi olevan seuraava kasvumahdollisuus?

Teknologia voi tehdä vastausten löytämisestä nopeampaa. Se ei kuitenkaan poista tarvetta esittää oikeita kysymyksiä.

Jos tavoite on epäselvä, tekoälykin voi lähinnä tuottaa lisää havaintoja jo valmiiksi suuren tietomäärän päälle.

Vähemmän raportointia, enemmän toimintaa

Datan todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun se muuttaa tekemistä.

Se voi tarkoittaa hinnoittelun muuttamista, myynnin kohdentamista oikeisiin asiakkaisiin, markkinointibudjetin siirtämistä paremmin toimivaan kanavaan tai ongelman havaitsemista ennen kuin siitä tulee kallis.

Silloin data ei ole enää vain raportointia varten kerättyä materiaalia, vaan osa päivittäistä päätöksentekoa.

Ehkä tärkein kysymys ei siis olekaan, kuinka paljon dataa organisaatiolla on. Parempi kysymys kuuluu:

Minkä päätöksen teemme tänään paremmin kuin eilen, koska meillä on tämä tieto?

Jos siihen löytyy vastaus, datasta syntyy hyötyä. Jos ei, lisää dataa tuskin tarvitaan. Tarvitaan parempia kysymyksiä.

Saatteko datastanne kaiken hyödyn irti?

Fennia on kehittänyt datan hyödyntämistä siirtymällä hajanaisista tietojärjestelmistä kohti yhtenäistä dataratkaisua, joka tukee analytiikkaa, automaatiota ja parempaa liiketoimintapäätöksentekoa.

.